Tavatessani uuden ihmisen eteen tulee yleensä pian kysymys, että mitä teen työkseni. Tavallisesti kerron olevani viestinnän asiantuntija, joka on erikoistunut muun muassa mediaviestintään.
Samalla kysyn, tietääkö keskustelukumppanini, mitä mediaviestintä on.
Useimmat heistä eivät tiedä, mitä mediaviestintä on, elleivät itse työskentele viestintä- eli PR-tehtävissä.
Mediaviestintä lyhyesti (mutkia oikoen)
Yleensä selitän asian keskustelukumppanilleni nopeasti, mutkia suoraksi vedellen, jotta en tulisi puhuneeksi kyllästyttävän pitkästi itsestäni ja ammatistani.
Määrittelen mediaviestinnän näissä ei-ammatillisissa tilanteissa tähän tyyliin (kuvitteellinen keskustelukumppanini on tamperelainen ravintolayrittäjä):
”Kuvitellaan, että sä haluaisit, että paikallinen media – vaikkapa Aamulehti, Yle Tampere ja Tamperelainen – uutisoisi siitä sun uudesta ravintolasta. Tai vaikka siitä sun siskosta, joka on ehdolla kuntavaaleissa.”
”Mediaviestintää on se, kun sinä tai siskosi kerrotte asianne näille medioille, jotta ne uutisoisivat sen.”
”Tai se, että minä otan niihin yhteyttä teidän puolestanne.”
Mediaviestinnän pidempi määritelmä
Pidemmin ja virallisemmin ilmaistuna:
Mediaviestintä on yhteisö- tai yritysviestintää eli PR:ää, jonka kohteena on media. Medialla voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa lehdistöä, radiota, televisiota ja erilaisia digitaalisia julkaisuja (verkko- ja tablettilehdet, Yle Areena ja vastaavat verkkopalvelut, podcastit, YouTube-kanavat jne.)
Jos tarkkoja ollaan, media ei ole tällaisessa viestinnässä ainoastaan viestin kohde. Se on myös väylä mediaa seuraavan yleisön luo. Tämän ns. suuren yleisön – lukijat, kuulijat ja katsojat – me yleensä lopultakin haluamme tavoittaa, kun teemme mediaviestintää.
Useimmiten mediaviestintä on suunnattu journalisteille, jotka tuottavat sisältöä esimerkiksi sanomalehtiin tai television uutis- ja ajankohtaisohjelmiin. Mediaviestinnän kohteena voi kuitenkin olla myös esimerkiksi yritysten julkaisemia asiakaslehtiä, podcasteja ja suosittuja YouTube-kanavia. Tällaisistakin ei-journalistisista ja uusista julkaisukanavista on mahdollista saada ansaittua näkyvyyttä – jos mediaviestintää tekee taitavasti.
Ansaittu näkyvyys, toisin kuin ostettu näkyvyys eli esimerkiksi mainonta, ei maksa lähettäjälleen mitään (lukuun ottamatta mahdollisia viestinnästä aiheutuvia kuluja, kuten tiedotejakelupalveluiden kuukausimaksuja).
Ansaittu näkyvyys, mediahuomio… you name it!
Kun onnistut mediaviestinnässä, viestisi saa mediasta ansaittua näkyvyyttä. Tällöin toimittaja tai muu sisällöntuottaja tekee jutun siitä aiheesta, josta hänelle tiedotit. Tätä näkyvyyttä sanotaan myös ansaituksi julkisuudeksi, ansaituksi huomioksi ja ansaituksi mediaksi.
Kovin harvinaisia, jokseenkin samaa tarkoittavia sanoja eivät ole myöskään, mediahuomio, medianäkyvyys tai mediajulkisuus. You name it!
Nimität tällaista näkyvyyttä sitten millä ilmauksella tahansa, se on erinomainen – ja toisinaan jopa välttämätön – tapa tavoittaa kohderyhmäsi. Ansaittu julkisuus on tyypillisesti sekä tehokkaampaa että edullisempaa kuin ostettu näkyvyys.
Lue täältä tarkemmin, miksi mediaviestintään kannattaa satsata ja miksi juuri minun avullani.
Ja ne pakolliset myyntipuheet…
Haluatko sinä tehdä tuloksellista mediaviestintää tai jonkun tekemään sitä puolestasi? Siinä tapauksessa lue, mitä kaikkea voimme tehdä sinun hyväksesi ja ota yhteyttä jo tänään!
Ai niin, ei unohdeta Ansaittu julkisuus -kirjaa, jota en ole vielä kyllästynyt puffaamaan. Kyseisessä esikoiskirjassani kerron kaiken olennaisen siitä, mitä mediaviestintä on, mitä kaikkea siihen liittyy ja ennen kaikkea miten sitä kannattaa tehdä.
Täältä voit lukea, mistä Ansaitussa julkisuudessa on kyse, ja muun muassa täältä voit tilata sen.