9 syytä satsata mediaviestintään

Jaakko Kilpeläinen
Kirjoittaja
Jaakko Kilpeläinen
Julkaistu
31.1.2021

Edellisessä bloggauksessa selitin, mitä mediaviestintä ja ansaittu näkyvyys eli mediahuomio ovat, moni kun ei sitä ennestään tiedä. Mutta miksi mediaviestintään kannattaa satsata? Siihen paneudumme tällä kertaa.

Pidemmittä puheitta, tässä yhdeksän syytä siihen, miksi sinunkin kannattaisi jo tänään joko alkaa perehtyä mediaviestinnän saloihin tai palkata joku tekemään sitä puolestasi.

1. Ansaittu näkyvyys on ostettua halvempaa

56082–68224 euroa. Niin paljon maksaa etusivun ilmoitus Helsingin Sanomissa. Sunnuntaina etusivun paikka maksaa lähes 70 000 euroa ja arkiviikolla vähemmän.

Puolen sivun ilmoitus kotimaan uutissivuilta on jo ”maltillisemman” hintainen – viikonpäivästä riippuen ”vain” vähän alle tai yli 20 000 euroa.

Noin 2000–3000 eurolla saat HS:n paperiversion uutissivuilta vähän luottokorttiasi isomman ilmoituspaikan. (Hinnat tarkistettu syksyllä 2020.)

Ansaittu näkyvyys sen sijaan on itsessään ilmaista. Jos Hesarin toimittaja tekee uutisen hänelle tarjoamastasi aiheesta, toimittaja ei laskuta siitä senttiäkään.

Jotkin mediaviestinnän keinot ja esimerkiksi meidän palvelumme ansaitun näkyvyyden saavuttamiksi kyllä maksavat, mutta vain murto-osan siitä, mitä yksi tavallinen mainos samasta julkaisusta.

2. Ansaittu näkyvyys on ostettua tehokkaampaa

Taitavalla mediaviestinnällä saavutettava mediahuomio tuottaa usein paljon parempia tuloksia kuin ostettu näkyvyys. Jos et usko, mieti nyt vaikka itseäsi ja kulutuskäyttäytymistäsi. Kumpi todennäköisemmin saa sinut kokeilemaan uutta ravintolaa: ravintolakriitikon ylistävä arvio sanomalehden viikkoliitteessä vai saman ravintolan julkaisema mainos siinä samassa lehdessä?

Mediahuomiolla sinäkin saat paremmat tulokset kuin markkinoinnilla. Ja huomattavasti halvemmalla, kuten edellisessä kohdassa totesimme.

3. Mediaa seurataan

Huhut median kuolemasta ovat liioiteltuja. Tutkimusten perusteella valtaosa suomalaisista seuraa yhä perinteistä uutismediaa tiiviisti ja säännöllisesti.

Niinpä perinteisen median avulla tavoitat usein paljon laajemman yleisön kuin vaikkapa organisaatiosi omissa viestintäkanavissa (verkkosivuilla, somekanavissa, suoramarkkinoinnilla yms.)

4. Mediaan luotetaan

Jos antaa sosiaalisen median äänekkäimpien mediakriitikoiden vaikuttaa käsityksiinsä mediasuhteestamme, voi helposti luulla, että media on menettänyt uskottavuutensa. Tutkimusten ja selvitysten perusteella tällainen käsitys on virheellinen.

Esimerkiksi Oxfordin yliopiston suuren, kansainvälisen ja jokavuotisen mediatutkimusten mukaan Suomessa luotetaan journalistisiin sisältöihin enemmän kuin missään muualla.

Niin ikään me luotamme journalistisiin sisältöihin enemmän kuin vaikkapa mainoksiin tai yritysten omiin viestintäkanaviin.

Tämä selittää senkin yllä mainitun väitteen, jonka mukaan valitset tietyn ravintolan todennäköisemmin ravintola-arvion kuin -mainoksen perusteella.

Media siis paitsi tavoittaa suomalaiset myös vaikuttaa heidän päivittäisiin kulutus- sekä muihin valintoihinsa. Siksi tunnemme lukemattomia menestystarinoita yrityksistä, poliitikoista, artisteista ja muista toimijoista, jotka saavat kiittää menestyksestään nimenomaan mediaa.

Ja sieltä saamaansa ansaittua näkyvyyttä.

Ja sitä PR-osaajaa, joka auttoi tuon näkyvyyden hankkimisessa.

5. Mediahuomion saaminen on kohtalaisen helppoa…

…kunhan tietää, mitä tekee. Ethän siis laiminlyö viestintäsuunnitelmissasi perinteistä mediaa vain, koska luulet, että sinne on mahdotonta saada uutisaiheita läpi?

Journalistisissa julkaisuissa on taloudellisista syistä entistä vähemmän toimittajia, ja varsinkin verkkojulkaisuissa heillä on kova paine julkaista sisältöä entistä enemmän per työpäivä.

Yhä pienempi porukka siis tekee yhä suuremman työn.

Ja koska toimittajilla on aiempaa vähemmän aikaa etsiä uutisaiheita, he suhtautuvat aiempaa suopeammin viestijöihin ja näiden ehdottamiin juttuaiheisiin – jos siis viestijä sattuu hallitsemaan mediaviestinnän!

6. Tiedottajien välinen kilpailu on kovaa!

Äskeiset faktat median eivät tarkoita sitä, että mikä tahansa menee mediassa läpi. Ei mene, vaan mediaviestintään kannattaa todellakin satsata ottamalla sen salat haltuun tai ostamalla alan palveluita asiantuntijoilta.

Iso uutistoimitus nimittäin saa päivittäin jopa satoja tiedotteita ja muita mediahuomioon tähtääviä yhteydenottoja. Toimittajat eivät mitenkään ehdi perehtyä niihin kaikkiin, saati tehdä niistä juttuja.

Todennäköisimmin he innostuvat ammattimaisimmin hoidetuista tiedotteista ynnä muista kontaktoinneista.

7. Toimittajan kriittisyys voi tehdä hyvääkin

Moni yritys ja organisaatio välttelee mediaa ja laiminlyö mediaviestinnän, koska kielteinen julkisuus pelottaa. Jotkut tunnetut henkilöt puolestaan kokevat olleensa toimittajien ”ajojahdin” kohteena, kun heidän tekemisiään on käsitelty julkisuudessa kriittisestiä.

Siksi moni organisaatio keskittyy viestinnässään omiin kanaviinsa, joissa yleisö voidaan tavoittaa juuri halutunlaisella viestillä.

Toimittajan kriittisyys organisaatiota ja sen tiedotteita kohtaan voi kuitenkin olla hyvä asia. Toimituksellisen jutuntekoprosessin läpikäynyt uutinen, jonka eteen toimittaja on tehnyt muutakin kuin copypastennut tiedotteesta tekstiä, voi tuoda yritykselle uskottavuutta medialukutaitoisten lukijoiden silmissä – ainakin enemmän uskottavuutta kuin yrityksen omat Facebook-postaukset!

Jos median myllytys on aivan kohtuutonta, kohun kohde voi saada yleisöltä sympatiaa. Julkinen kritiikki voi myös pakottaa organisaation muuttamaan toimintaansa, minkä jälkeen se on entistä vahvempi.

Vaikka edellä mainittuja ilonaiheita ei jokaisesta mediamyllystä seuraisikaan, elinkelpoinen organisaatio kyllä kestää ajoittaisen kielteisenkin huomion.

Jos yritys tekee hyviä asioita oikein ja tiedottaa siitä medialle säännöllisesti, viestinnällä saatu näkyvyys on kuitenkin luultavasti useimmiten myönteistä tai neutraalia.

Ja se kohu kyllä unohtuu nykymaailmassa nopeasti – huomenna kohistaan taas jostain aivan muusta. ”Aina sataa uusi lumi vanhan päälle”, vertasi eräs kohuihin tottunut mediapersoona.

8. Satsauksesi hyödyttää myös mediaa ja koko yhteiskuntaa

Taitava mediaviestijä on myös vastuullinen mediaviestijä. Hän ymmärtää vähintäänkin olennaiset perusjutut median toiminnasta ja kohtelee journalisteja kunnioittavasti.

Hän tunnistaa mediaa kiinnostavat jutunaiheet työnantajaorganisaationsa toiminnassa. Hän osaa paketoida ja tarjota nämä aiheet toimittajille niin, että toimittaja kokee tulleensa autetuksi eikä manipuloiduksi.

Mitä enemmän yritys- ja yhteisöviestinnässä operoi tällaisia taitavia, vastuullisia viestijöitä, sitä enemmän käyttökelpoista sisältöä toimittajat saavat heiltä työnsä tueksi. Sitä enemmän mediayhtiöt löytävät kiinnostavia yhteiskunnallisia keskustelunaiheita, joilla voivat palvella yleisöjään.

Ja mitä enemmän media pystyy tuottamaan yleisölleen kiinnostavaa sisältöä siitä, mitä kaikkea maailmassa tapahtuu, sitä paremmin yleisönkin tarpeet on tyydytetty. Sitä enemmän kansalaisilla on luotettavaa tietoa päivittäisen päätöksentekonsa tueksi.

Siksi pidän mediaviestintää niin tärkeänä. Siksi väitän, että mitä todennäköisemmin sinunkin olisi hyvä ottaa tämä laji haltuun nykyistä perusteellisemmin. Sen merkitys on viestivän organisaation etua isompi.

Se, että teet mediaviestintää taitavasti ja vastuullisesti (tai palkkaat jonkun muun tekemään sitä niin), on meidän kaikkien yhteinen etu.

9. Kun hallitset mediaviestinnän, hallitset paljon muutakin

Vaikka yrityksellä tai muulla yhteisöllä voi mennä pitkäänkin ilman, että sen mediaviestintä tuottaa ansaittua näkyvyyttä, mediaviestintä ei ole silloinkaan ollut turhaa.

Mediaviestintään satsatessaan yhteisö on tullut ajatelleeksi, mikä sen toiminnassa on suuren yleisön kannalta merkityksellistä tai kiinnostavaa. Jos ei toiminta alun perin sitä ollut missään mielessä merkityksellistä tai kiinnostavaa, yhteisö on joutunut muuttamaan kurssiaan saavuttaakseen haluamansa aseman tässä yhteiskunnassa.

Samalla yhteisö on opetellut kertomaan asiansa kiinnostavasti ja ammattimaisesti. Tästä on hyötyä paitsi tiedotetta, myös vaikkapa Twitter-postausta tai uutiskirjettä tehtäessä.

Ja kun yritys on suuren yleisön silmissä riittävän kiinnostava, lopulta mediakaan ei voi enää sivuuttaa sitä.


Näin pääset alkuun

Ehkä nyt uskot, että sinunkin työpaikallasi kannattaisi satsata mediaviestinnän osaamiseen, ellette satu jo olemaan siinä taitavia (harvat ovat)?

Hieman varautuneena, pröystäilyä inhoavana tyyppinä haluaisin vain haalia medianäkyvyyttä asiakkailleni ja pitää itseni taka-alalla. Mutta haluan myös myydä osaamistani, joten joudun välillä sanomaan jotain myönteistä itsestäni.

Mainittakoon siis, että olen yksi muutamasta kärkiehdokkaastasi, jos etsit asiantuntijaa kehittämään mediaviestintää.

Olen mediaviestinnästä ja ansaitusta näkyvyydestä paremmin perillä kuin juuri kukaan muu Suomessa tällä hetkellä. Olen kirjoittanut aiheesta kirjan ja monia lyhyempiä tekstejä, puhunut aiheesta lukuisissa tilaisuuksissa (lisätietoja alempana) ja saanut mediaan läpi tuhansia juttuja omalla viestinnälläni (lisätietoja alempana).

Olen antanut useita ansaittu näkyvyys -aiheisia haastatteluita ja kirjoittanut asiantuntija-artikkeleita sekä bloggauksia. Niitä on julkaistu mm. Journalisti-lehdessä, viestintäjärjestö ProComin ylläpitämässä Viestijät-blogissa, STT Viestintäpalveluiden viestintäkanavissa, Kauppalehden uutiskirjeessä sekä Liana Technologiesin LianaCast-podcastissa.

Tässä pari tapaa saada tietotaitoni hyödyttämään sinun yritystäsi, järjestöäsi, puoluettasi, bändiäsi, henkilöbrändiäsi – tai mitä tahansa toimijaa, jolla on jotakin, mikä mediaa saattaisi kiinnostaa.

1. Lue kirjani Ansaittu julkisuus

Alma Talent julkaisi kesällä 2020 Suomen perusteellisimman mediaviestintäoppaan Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä. Täältä voit lukea, mistä kirjassa on kyse ja mitä kirjakriitikot ynnä muut lukijat ovat olleet siitä mieltä!

Kirjan voit tilata muun muassa kustantajan omasta verkkokaupasta. Laita minulle sähköpostia osoitteeseen jaakko@njkl.fi ja pyydä alekoodia. Saat paluupostissa koodin, joka halpuuttaa kirjaa 20 prosenttia.

Kirja on myynnissä monissa muissakin kirjakaupoissa. Kirjastostakin sitä saa, mutta kaupungista riippuen saatat joutua jonottamaan vuoroasi.

3. Tilaa minut sparraamaan tai kouluttamaan

Olen puhunut mediaviestinnästä lukuisissa koulutus- ja muissa tilaisuuksissa. Niitä ovat järjestäneet muiden muassa isot viestintäpalveluyritykset kuten Meltwater ja STT Viestintäpalvelut, koulutusfirmat kuten Hallintoakatemia ja ammattijärjestöt kuten Journalistiliitto sekä Julkisen alan tiedottajat. Täältä voit lukea muun muassa siitä, mitä kuulijani ovat tykänneet näistä tilaisuuksista.

Ota yhteyttä ja kerro, mitä mediaviestintään liittyvää osaamista tarvitset tai mitä haluat viestinnällä saavuttaa. Suunnitellaan webinaari, sparraustuokio tai muu tilaisuus juuri sinun organisaatiotasi varten.

3. Pyydä minut hoitamaan mediaviestintä puolestasi

Työn- ja toimeksiantajieni edustajana olen myös itse kirjoittanut satoja pressitiedotteita, kontaktoinut satoja toimittajia henkilökohtaisesti, järjestänyt mitä erikoisempia julkisuustempauksia, suunnitellut ja toteuttanut viestintästrategioita ja niin edelleen.

Eli tehnyt kaikkea sitä, mitä ansaittu näkyvyys milloinkin on vaatinut.

Tässä yksi esimerkki siitä, millaista mediahuomiota minun avullani on mahdollista saavuttaa. Ja tässä toinen.

Tehdäänkö teistä seuraava esimerkki?

Saat minut kiinni täältä löytyvillä yhteydenottovaihtoehdoilla.

4. Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen

Etkö oikein tiedä, millaista palvelua tarvitsisit? Ei se mitään, ota minuun yhteyttä ja kerro taustaorganisaatiosi viestinnällisistä tarpeista.

Keksimme kyllä, kuinka voin parhaiten auttaa.

Ystävällisin terveisin:

mediaviestinnän asiantuntija Jaakko Kilpeläinen
Jaakko Kilpeläinen
viestinnän asiantuntija

Blogin pääsivulle