Asiat voi hyvin usein kirjoittaa kahdella eri tavalla: sivulauseella tai lauseenvastikkeella.
Lauseenvastike on virkkeessä esiintyvä rakenne, joka korvaa sivulauseen. Esimerkiksi tien vieressä seisseestä henkilöstä ja ohi ajavasta autosta voi kertoa molemmin tavoin.
Sivulauseella: Hän seisoi tien vieressä, kun auto ajoi hänen ohitseen.
Lauseenvastikkeella: Hän seisoi tien vieressä auton ajaessa hänen ohitseen.
Niin, lauseenvastike vai sivulause – kumman valitsen?
Kumpi sitten kannattaa valita, sivulause vai lauseenvastike? Se riippuu tietenkin asiasta. Useimmiten sivulause on parempi ja selkeämpi vaihtoehto. Lauseenvastike tekee tekstistä raskaslukuisen varsinkin silloin, kun niitä käytetään paljon. Esimerkiksi seuraava, useita lauseenvastikkeita käyttävä virke on tarpeettoman hankalasti sanottu:
Opettajan korjatessa tehtäviämme ja rehtorin pitäessä Kaisalle puhuttelua välitunnin päätyttyä oppilaat saivat päähänsä karata ikkunasta voidakseen nauttia vielä hetken aurinkoisesta syyssäästä.
Helpompi olisi lukea sama asia jaettuna useisiin pää- ja sivulauseisiin (eli tässä tapauksessa myös useampaan kuin yhteen virkkeeseen). Esimerkiksi:
Kun välitunti oli päättynyt, opettaja korjasi tehtäviämme ja rehtori piti Kaisalle puhuttelua. Silloin oppilaat saivat päähänsä karata ikkunasta, jotta he voisivat vielä hetken nauttia aurinkoisesta syyssäästä.
Lisää tietoa lauseenvastikkeista
Suosittelen lukemaan lauseenvastikkeista lisää Kielitoimiston ohjepankista. Myös tämä asiantunteva bloggaus käsittelee lauseenvastikkeiden eri käyttötapoja ja ongelmakohtia.