Miten käytät kieltä, jonka kohderyhmäsi ymmärtää – ja varoittava tositarina epäonnistumisesta

Jaakko Kilpeläinen
Kirjoittaja
Jaakko Kilpeläinen
Julkaistu
17.1.2021

Tässä varoittava esimerkki palvelusta ja kielenkäytöstä, joka on kaikkea muuta kuin asiakaslähtöistä:

Käytin yli kymmenen vuotta erästä edullista, mutkatonta laskutuspalvelua. Kun palvelua viime vuonna ”päivitettiin”, huomasin laskun tekemisen muuttuneen vaikeammaksi ja laskujen paljon tökerömmän näköisiksi.

Kieli ei tosin ollut tämän vyyhdin ainoa ongelma. Puhutaan ensin hetki muista ”päivityksen” aiheuttamista ongelmista. Palveluun piti ladata yritykseni logo juuri tietyn kokoisena ja se logo kuitenkin jostain syystä lopullisessa laskussa pikselöityi ihan hirveän näköiseksi.

Toisin kuin palvelun edellisessä versiossa, en saanut laskua muutenkaan yritysilmeeni mukaiseksi. En saanut siihen firmani värejä enkä voinut asemoida logon kokoa enkä sen sijaintia.

Yritykseni nimi katkesi yhdessä laskun kohdassa kesken, toisessa näkyi kokonaan. Toisin kuin palvelun edellisessä versiossa, viivakoodia ei enää laskuun saanut – asiakkaan pitää naputella tili- ja viitenumerot käsin, mikä tuhlaa asiakkaan arvokasta aikaa, mikä on minulle huonoa PR:ää niin kuin se pikselöitynyt logokin.

”Tuotekoodi”, ”viittemme” – niin mitä häh?

Laskua tehdessä ruudullani komeili kenttiä joita en osannut täyttää enkä tiennyt, ovatko ne pakollisia – mitähän esimerkiksi ”tuotekoodi”-kohtaan pitäisi kirjoittaa? Entä kohtiin ”Viitteemme” ja ”viitteenne” (edellisessä versiossa viitenumero tuli laskuihin ihan itsestään enkä tiedä mitä muuta milläkin viitteellä mahdetaan tarkoittaa).

Laskua tehtäessä näkyvässä esikatselu-näkymässä lasku näytti ihan erilaiselta kuin se lasku, joka asiakkaalle lopulta lähtee. Aiheetonta laskua ei enää saanut mitenkään mitätöityä paitsi jollain mystisellä ”hyvityslaskulla”, jonka toimintaperiaatetta en ymmärtänyt vielä senkään jälkeen kun olin kysynyt siitä asiakastuesta. Aiheettomat laskut jäivät roikkumaan laskutushistorialistalle.

En jaksa listata tähän kaikkea, mikä uudistuksen jälkeen muuttui epäselväksi, vaikeaksi ja toimimattomaksi. Pääongelma oli mielestäni kuitenkin se kieli, jota palvelussa ja asiakastuessa käytettiin. Minun olisi pitänyt olla taloushallinnon ammattilainen (tai ainakin fiksumpi kuin olen) ymmärtääkseni, mitähän v**ua nämä kaikki kohdat meinaavat.

Koska en ole taloushallinnon ammattilainen enkä tämän fiksumpi – haluan vain edullisen ja yksinkertaisen laskutusjärjestelmän, jolla luen kivannäköisen, helposti maksettavan laskun muutamassa minuutissa – vaihdoin laskutuspalveluni toiseen, toimivampaan. Tiedän, etten ole ainoa tähän ratkaisuun päätynyt.

Onko sinun viestintäkielesi huollon tarpeessa?

Jos yrityksessänne ei ole riittävää osaamista ymmärrettävän tekstin tuottamiseen, on ihan ok kääntyä viestintätoimiston puoleen.

Esimerkiksi minä olen kirjoittamisen ja kielenhuollon ammattilainen, joka pystyy parantamaan kirjallisia sisältöjänne.

Lisäksi toimin ”ulkopuolisena silmäparina”, jollainen on tarpeen asiantuntijaorganisaatiossa, joka tuntee toimialansa syvällisesti mutta on siinä liian sisässä nähdäkseen asioita kohderyhmän näkökulmasta.

Lue lisää kirjallisen viestinnän palveluistamme ja ota rohkeasti yhteyttä.

Blogin pääsivulle