Moni yliarvioi mediasuhteiden* merkityksen mediaviestinnässä. Älä sinä yliarvioi.
*Mediasuhteilla tarkoitetaan tavallisesti journalistien tuntemista henkilökohtaisesti.
Jos viestisi on epäkiinnostava, vailla yleistä merkitystä eikä mitenkään ajankohtainen, et luultavasti saa sille näkyvyyttä vain sillä, että joku toimittaja on kaveri.
Toisaalta: kun aiheesi on ihan vastustamaton ja tarjoilet sen medialle oikein, saat sen kyllä survottua läpi toimituksen seulasta, vaikka et tuntisi ainuttakaan toimittajaa edes nimeltä.
Mediasuhteiden merkityksen yliarvioiminen voi olla haitallista ainakin siinä tapauksessa, että mediasuhteita vailla oleva viestijä lannistuu ja luovuttaa ennen kuin on tosissaan yrittänyt. Jos kuvitelma on, että ”kavereistaan ne toimittajat vain kirjoittavat eikä mulla oo siinä hyväveliverkostossa mitään jakoa”, onko niissä tappiotunnelmissa edes mahdollista tehdä parasta mahdollista mediaviestintää?
Liian tuttavalliset välit toimittajiin voivat olla haitaksikin. Vaikka jotkut toimittajat kirjoittavat estoitta kavereistaan, monien ammattietiikka estää moisen.
Itse olen paitsi hyötynyt, myös ”kärsinyt” mediasuhteistani. Erään toimittajana työskentelevän läheiseni esihenkilö kehotti läheistäni tekemään jutun tuoreesta kirjastani. Kun tämä toimittaja kertoi pomolleen suhteestaan minuun, pomo veti jutun pois eikä määrännyt ketään muutakaan tekemään sitä.
Juttu kirjastani jäi kokonaan tekemättä ja minulta merkittävä määrä medianäkyvyyttä saamatta.
Mieti siis tarkkaan ennen kuin ystävystyt toimittajan kanssa.
Hyvää ystävänpäivää silti!