Virkkeiden pituus saa vaihdella

Jaakko Kilpeläinen
Kirjoittaja
Jaakko Kilpeläinen
Julkaistu
18.3.2021

Eräästä vanhasta media-alan opaskirjasta jäi mieleeni sellainen näkemys, että kirjoittaessa kannattaa sijoitella pisteitä paikoilleen kuin niitä ammuttaisiin haulikolla. Niitä ei siis istuteta säännöllisin välein kuin mittanauhan kanssa.

Eli virkkeiden pituus saa vaihdella.

Tällainen kirjoitustapa tekee tekstistä elävämmän ja usein kiinnostavamman verrattuna siihen, että kaikki virkkeet olisivat jokseenkin samanpituisia.

Otetaan esimerkki entisen populistipoliitikon Timo Soinin blogista (14.1.2020):

Kirjoitin kirjan. Se julkaistiin eilen. Puran viestejä ja yötöiksi meni. Populistin vainu ei petä.”

Lyhyiden, pelkistä päälauseista muodostuvien virkkeiden moinen ylikulutus tekee tekstin rytmistä hitaan ja katkonaisen.

Lisäksi se näyttää siltä kuin kirjoittaja pitäisi lukijaansa vähän yksinkertaisena.

Toisaalta, jos virkkeet ovat jatkuvasti hirvittävän pitkiä ja useista sivulauseista muodostuvia, kuten tämä virke, jota juuri nyt luet, teksti on luultavasti tarpeettoman vaikeaselkoista ja hengästyttävää.

Lyhyillä, pitkillä ja keskipitkillä virkkeillä on oma tehtävänsä. Anna kullekin niistä oma paikkansa, kun jotakin kirjoitat.


Haluatko ostaa ammattikirjoittajalta valmiin tekstin tai henkilökohtaista sparrausta kirjoittamiseen? Lue palveluistamme ja ota yhteyttä!

Blogin pääsivulle