Haluatko ampua alas perättömän väitteen? Muista tämä!

Jaakko Kilpeläinen
Kirjoittaja
Jaakko Kilpeläinen
Julkaistu
25.2.2021

Esimerkiksi tv-haastattelussa tai sosiaalisessa mediassa ei välttämättä kannata toistaa jotakin sinuun kohdistunutta perätöntä väitettä, vaikka tarkoitus olisi vain kertoa, ettei se ole totta.

Väitettä kiistäessä se väite jää ihmisten mieleen tehokkaammin kuin syytetyn puolustuspuheet. Tai jos kuulija muistaakin puhujan syyttömyysvakuuttelut, hän voi epäillä väitteen pitävän sittenkin paikkansa.

Esimerkiksi haastattelemani Harri Saukkomaa sanoo Ansaittu julkisuus -kirjassani, että huijauksesta syytetyn haastateltavan kannattaa näistä syistä varoa vastauksissaan toistamasta haastattelijan käyttämää huijaus-sanaa.

Eräässä webinaarissa viestintäyrittäjä Katleena Kortesuo puolestaan muisteli VR:n edesmenneessä Matkaan-lehdessä julkaistua lukijakirjettä. Siinä huolestunut matkustaja kysyi, voiko junan vessanpönttö vedettäessä imaista syövereihinsä vessan käyttäjän suoliston. Lehti julkaisi kirjeen ja vastasi, että ei voi.

Kortesuon mielestä Matkaan teki virheen julkaistessaan kirjeen. Noin absurdiin kysymykseen olisi voinut vastata henkilökohtaisesti, koska luultavasti aika harva on tullut miettineeks moista – ainakaan ennen tämän kirjeen julkaisemista!

Kirjeen nähtyään osalle lehden lukijoista jäi luultavasti kytemään epäilyksen kipinä.

Niin, voikohan se vessa sittenkin imaista ruoansulatuskanavani?

Näin älyttömät jutut kannatta vetää vessasta alas mahdollisimman vähin äänin eikä antaa niille yhtään ylimääräistä julkisuutta.

Blogin pääsivulle