Haluatko levittää naurua ja hyvää tahtoa? Kokeile puujalkahuumoria! Näin se käy

Jaakko Kilpeläinen
Kirjoittaja
Jaakko Kilpeläinen
Julkaistu
11.2.2021

Tyypillinen puujalkavitsi eli puujalka on ainakin minun vinksahtaneella käsitekartallani sellainen vitsi, jonka hauskuus perustuu kaksoismerkitykseen. Jonkin sanan tai lauseen voi siis ymmärtää kahdella (ja joskus harvoin useammallakin) eri tavalla. Vitsi koetaan erityisen hauskana, jos se toinen merkitys on vähän tuhma.

Tuhannet puujalat perustuvat tähän – siihen, että jonkin asian voi mukamas ymmärtää ihan väärin. Esimerkiksi yksi ikisuosittu hihittelyn aihe on tulla-sanan pikkutuhma sivumerkitys.

Kaksoismerkityksiä voidaan luoda myös iskemällä sanan keskelle ylimääräinen yhdysmerkki tai sotkemalla lauseen välilyönnit. Tämän uudelleenjärjestelytoimenpiteen jälkeen lause saa aivan uuden merkityksen, vaikka siinä on kaikki alkuperäiset kirjaimet alkuperäisessä järjestyksessä.

Esimerkkinä tästä mieleeni on jäänyt Paskimmat puujalkavitsit -Facebook-ryhmässä näkemäni vitsi, jonka kertomassa tarinassa ”alennus-Sisua” (halvalla myytäviä pastilleja) hahmotettiin tällä lailla väärin: ”Alén nussi sua” (vitsin Alén oli joku sillä hetkellä ajankohtainen todellinen, tunnettu henkilö, jonka sukunimi on Alén – lisäpisteet ajankohtaisuudesta).

Kolmas suosittu puujalkatyyppi on se, jossa jostain sanasta otetaan pois tai siihen lisätään kirjain tai vähän vaihdellaan kirjainten järjestystä. Näin voidaan esimerkiksi saada aikaan mikrotarina vähän yksinkertaisesta pariskunnasta, joka juhlii häh-päiväänsä.

Nostetaan vielä esimerkeiksi pari itse keksimääni puujalkaa, jotka olen joskus julkaissut edellä mainitussa Facebook-ryhmässä:

  • Festareilla esiintyi Stone, King Diamond, Eternal Erection ja muita kovia nimiä.
  • Päivänsäde juttelee menninkäisen kanssa suomirock-yleisön pirstaloitumisesta. Hän miettii miksi toinen täällä Valon lapsi on ja toinen Yötä rakastaa. (Tiedän, että tämä on ollut Fingerporissa, mutta minä julkaisin sen Paskimmissa puujalkavitseissä jo kauan ennen kyseistä strippiä.)
  • Jos tamperelainen alkaa kehua sua, kannattaa häipyä hyvän sään aikana.
  • Lähdin kalaan Elastisen ja Uniikin kanssa, ja halusin tehdä heihin vaikutuksen. Ostin reissulle aitoja Rap-alan vieheitä.
Joskus tuntuu, että toimistokoiramme Ronja on ainoa, jota puujalkani naurattavat.

Voiko puujalka olla liian tyhmä? Tuskin

Me suomalaiset rakastamme puujalkoja. Mitä tyhmempi ja tuhmempi, sen parempi. Tästä kertoo Fingerporin ja Paskimpien puujalkavitsien (jossa tätä kirjoitettaessa 37,4 tuhatta jäsentä) suosio.

Tämä ei liity älyyn tai yhteiskuntaluokkaan. Huippufiksutkin ihmiset hihittelevät puujaloille stand up -komiikkaklubeilla ja jakavat päivän Fingerporia somessa.

Kerran eräs varsin skarppi työporukka vieraili pikkujouluissa pienpanimolla. Siellä heidän oppaanaan toiminut panimotyöntekijä kertoi oluen valmistusprosessista, jossa on iso rooli panimon pääpanijalla, joka hämmentää keitosta valtavalla melallaan.

Panimotuotteita maistellutta pikkujouluseuruetta hihitytti kovin.

Oho, olipa pitkä pohjustus. Aihe nyt vain viehättää minua. Mutta nyt vihdoin tullaan (hehheh) puujalkahuumorin hyödyntämiseen, kun halutaan jossakin tilanteessa joltakin ryhmältä huomiota.

Puujalkamaisesta kuntavaalisloganista Twitter-hitti

Puujalkoja siis voi ihan huoletta kokeilla ajoittain viljellä ja ne saavat olla vähän tuhmiakin – ELLEI organisaation imago ole ultrakuiva ja arvovaltainen.

…TOSIN tällaisen tahon, kuten vaikka ministeriön, julkaisema puujalka voisi saada ihan valtavan näkyvyyden odottamattomuutensa takia. Kun asiallinen, fiinisti käyttäytyvä pukuhenkilö yhtäkkiä murjaisee kaksimielisen jutun, ristiriita vitsin ja sen kertojaan kohdistettujen odotusten välillä voisi tehdä jutusta entistäkin hauskemman.

Yhden kekseliään esimerkin on tänä keväänä tarjonnut muistaakseni joku kokoomuksen nuori kuntavaaliehdokas. En kylläkään muista hänen sloganiaan ihan tarkasti eikä se ollut kovin helposti googlattavissa, mutta siinä oltiin suurinpiirtein korvaamassa fossiileja uudella energialla tai jotain sellaista.

Slogan oli kekseliäs, koska huolimattomasti luettuna se näytti ottavan kantaa nykyajan energiateemoihin, mutta olikin sanaleikki. Se SAATTOI kertoa ehdokkaan energiapoliittisistakin näkemyksistä, mutta enemmänkin se tuntui uhoavan aikeilla syrjäyttää valtuuston ”vanhat fossiilit” ja korvata ne tämän nuorenmiehen freesillä energialla.

Slogan jakoi somekansan mielipiteet, kuten hyvä slogan aina. Twitterissä jotkut diggailivat ehdokkaan kekseliäisyyttä. Toiset paheksuivat tämän röyhkeyttä iäkkäämpiä valtuutettuja kohtaan.

Muun muassa huippuseurattu Tuomas Enbuske taisi kommentoida asiaa. Ehdokkaan slogan sai sinä päivänä luultavasti enemmän huomiota kuin vaikkapa vihreiden ”yhdessä eteenpäin” -tyyppiset latteudet viime vaaleissa yhteensä.

Puujalan ei välttämättä tarvitse olla tuhma tai röyhkeä toimiakseen. Se voi olla myös yksinkertaisesti kekseliäs, niin kuin minun mielestäni yksi R-kioskin ulkomainos 20 vuotta sitten. Kolajuomaa mainostaneessa kyltissä luki: ”Kun jano iskee, colauta takaisin”.

Mitä jos sen naamioisi vahingoksi?

En nyt heti muista mitään tosielämän esimerkkiä, mutta joskus puujalkahuumoria voisi kokeilla hyödyntää niinkin, että kaksoismerkitys näyttää tahattomalta.

Jos vaikka ulkomainoskylttissä yhdistyisivät kurittomalla tavalla ”muna” ja ”pipari”, mutta mainostaja esittäisi tosi noloa ”virheen” hoksatessaan, mainos voisi kohota valtakunnalliseksi viraaliksi, kun pöhkön puujalan riemuun sekoittuisi vielä ripaus hyväntahtoista vahingoniloa.

(Äläkä vaan väitä, että munan ja piparin sivumerkitykset ovat liian kuluneita. Mitä tyhmempi puujalka oli alun perinkin, sitä paremmin aikaa se tuntuu kestävän. Piparivitsit ja monet muut jo 80-luvulla ala-asteella hörötellyt vitsit naurattavat toisia meistä aina vaan. Miten muuten selittäisit pop-laulaja Stigin suosion?)

Tampereen abitkin osaavat

Eräs Tampereen lukio onnistui penkkaripäivänään viime vuonna mielestäni aika hyvin yhdistämään ajankohtaisen uutisaiheen (Australian maastopalot) omaa senhetkistä arkeaan lähempänä oleviin asioihin (kirjoitukset, joiden aikana elämää ei ikään kuin ole, mutta kohta se elämä tulee takaisin eli palaa) (kuva yllä ja alla).

”Elämäni palaa?” Niinhän sitä vielä helmikuussa olisi luullut…

Ehkä tänä keväänä sitten.

Esimerkki kaksoismerkityksestä
”Elämäni palaa kuin Australia”, julisti tamperelainen penkkarirekka helmikuussa 2020.

Blogin pääsivulle