Herättääkö ammattinimikkeesi lähinnä hämmennystä? – 2 yleisintä ongelmatittelityyppiä

Jaakko Kilpeläinen
Kirjoittaja
Jaakko Kilpeläinen
Julkaistu
23.2.2021

Ammattinimikkeitä eli titteleitä näyttää nykyään olevan kolmenlaisia. Tähän tulokseen olen päätynyt vietettyäni (liikaa) aikaa mm. LinkedInissä, it-yritysten verkkosivustoilla sekä pienten markkinointitoimistojen sivuilla.

Kaksi alla mainituista titteliryhmistä on mielestäni vähän ongelmallisia. Aluksi esittelen nämä nimiketyypit, sitten käsittelen niiden viestinnällisiä ongelmia ja lopuksi esitän ratkaisuehdotuksen.

3 yleistä tittelityyppiä

Yhden ryhmän muodostavat persoonalliset, lennokkaat hulluttelutittelit. Ne ovat usein kaksiosaisia ja alkusoinnullisia, eli kaksi sanaa, jotka alkavat samoilla kirjaimilla: rakennusalan raskassarjalainen; liikevaihdon lihottaja. (Nämä suomenkieliset esimerkit ovat aidoista plagioituja mutta kuvitteellisia, koska en halua osoitella esim. LinkedIn-kontaktejani.) Tämmöisten tarkoitus voi olla vaikkapa saada asiakas hymyilemään, jäädä tämän mieleen ja erottua kilpailijoista.

Sitten on valtava joukko englanninkielisiä, usein moniosaisia ammattinimikkeitä. Key Account Manager, Talent Delivery Specialist, Senior Lead, Lean & Process Development. On tavallista, että tittelit on ilmoitettu englanniksi silloinkin, kun verkkosivuston, käyntikortin tai tiedotteen muu sisältö on suomenkielistä. Tarkoitus voi olla kuulostaa kansainväliseltä huippuasiantuntijalta. Kyse voi olla siitäkin, että tittelille ei ole vakiintunutta, suomenkielistä vastinetta ja että omalla alalla englanninkielinen nimike ymmärretään paremmin.

Kolmannen ryhmän muodostavat suomenkieliset, ymmärrettävät ammattinimikkeet: lääkäri, opettaja, ravintolapäällikkö. Nämä eivät lukeudu tämän bloggauksen aiheena oleviin ongelmatitteleihin, koska ne ovat selkosuomea.

Joka tittelille on paikkansa, mutta…

Kaikenlaisille titteleille on maailmassa oma aikansa ja paikkansa. Vitsikkäät, sanoilla leikittelevät tehtävänkuvaukset voivat hyvinkin onnistua erottautumis- ja naurattamispyrkimyksissään. Englanninkieliset asiantuntija-ammattinimikkeet puolestaan voivat pönkittää ihmisen asiantuntijaprofiilia ja auttaa yritystä tavoittamaan oman kohderyhmänsä, jolle tittelin merkitys on päivänselvä.

Mutta ihan kaikissa käyttöympäristöissä tällaiset nimikkeet eivät toimi. Jos vaikka lehdistötiedotteessa tituleeraat itseäsi joksikin hyvinvoinnin suojelusenkeliksi (kuvitteellinen esimerkki) tai Wizard of Light Bulb Momentsiksi (aito esimerkki), se voi pahimmassa tapauksessa estää mediahuomion saamisen.

Toimittajat nimittäin saavat päivässä jopa satoja tiedotteita, ja mikä tahansa lukemista hidastava, ymmärtämistä vaikeuttava yksityiskohta – kuten käsittämätön ammattinimike – voi sammuttaa toimittajan orastavan mielenkiinnon.

Ja vaikka tiedotteen aihe tulisi uutisoiduksi, toimittaja joutuisi kysymään, mitä suomenkielistä, lukijoille avautuvaa titteliä voisi käyttää tiedotteessa mainitusta koodikoijarista (kuvitteellinen esimerkki) tai Retail Jedistä (aito esimerkki). Tämä tietää ylimääräistä vaivannäköä niin toimittajalle kuin haastateltavallekin.

Myös sosiaalisessa mediassa – etenkin LinkedInissä suosittelen välttämään liiallista erikoisuudentavoittelua, kun kirjaat sinne tittelin itsellesi. Itselleni on aivan hämärän peitossa, mitä käytännössä tekee se henkisen kasvun kukkaruukku (kuvitteellinen, aidoista plagioitu esimerkki) tai Erection Engineer (aito esimerkki).

Millaisissa tarpeissa tämmöisten puoleen kannattaisi kääntyä? Ei niin mitään hajua.

Kannattaa muistaa sekin, että LinkedIn on mm. headhuntereiden suosima hakukone. Jos it-yrittäjä etsii pätevää koodaria ja hakee sellaista LinkedInistä hakusanalla koodari, hänen hakunsa ei tavoita sitä koodaria, joka yrittää erottua kollegoistaan tituleeraamalla itseään joksikin Matrixin merkkijonomestariksi (kuvitteellinen esimerkki).

Ratkaisuehdotus

Jos se kummallinen, itse keksimäsi ammattinimike tuottaa toivottua tulosta esimerkiksi asiakashankinnassa, en tietenkään suosittele luopumaan siitä kokonaan.

Itsekin olen tietyissä yhteyksissä tituleerannut itseäni esimerkiksi viestinnän tietotaitajaksi. Se on hatusta vetämäni titteli, jota yksikään toimittaja painaisi lehteen – paitsi ehkä sellaisessa asiayhteydessä, jossa tarkoitus on alleviivata läpinäkyvää yritystäni olla erityinen. Niin ikään LinkedInIssä työn- ja toimeksiantajat tuskin keksivät etsiä kaltaistani osaajaa tietotaitaja-sanan kera.

Siksi tituleeraan itseäni myös muun muassa viestinnän asiantuntijaksi ja viestintäyrittäjäksi. Ne ovat ymmärrettäviä, vakiintuneita nimikkeitä, jotka kelpaavat esimerkiksi toimittajille, jotka haluavat jutussaan viitata LinkedIn-postaukseeni, kertoa kokemastani työuupumuksesta tai arvostella kirjani.

Eli käytä vain itsestäsi niin kreisiä titteliä kuin haluat, mutta ehkä rinnalle kannattaa miettiä jokin vakiintunut, tunnettu nimike. Esimerkiksi mediatiedotteessa voi kannattaa tituleerata markkinointipäälliköksi sitä tyyppiä, joka markkinointikanavissa esitellään Digital Propheticsi. LinkedInissä voi olla tuloksellisempaa esittäytyä hierojana kuin lihashuoltoartistina.

Blogin pääsivulle